Viikon kuva

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!
potw1752-fi — Viikon kuva
Vertailukuva: HAWK-I ja Hubble tutkivat kahden kvadriljoonan auringon massaista joukkoa
25. joulukuuta 2017: Tämä kuva näyttää jotain todella vaikuttavaa: massiivisen galaksijoukon, joka vääristää sitä ympäröivää avaruutta! Joukko, jonka sydän on kuvan keskellä, on saanut nimekseen RCS2 J2327, ja se on yksi massiivisimmista tällä etäisyydellä tai sitä kauempana olevista joukoista. RCS2 J2327:n kaltaiset massiiviset kohteet vaikuttavat niin voimakkaasti ympäristöönsä, että ne selvästi vääristävät avaruutta ympärillään. Vaikutus tunnetaan gravitaatiolinssi-ilmiönä. Sen vaikutuksesta ne taittavat, vääristävät ja voimistavat kaukaisemmista kohteista tulevaa valoa, minkä ansiosta voimme nähdä galakseja, jotka olisivat muuten liian kaukana havaittaviksi. Gravitaatiolinssi on yksi Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustuksista. Voimakas linssi tuottaa hämmästyttäviä kuvia vääntyneistä galakseista ja taipuvista kaarista: niitä molempia nähdään tässäkin kuvassa. Toisaalta taas heikon gravitaatiolinssin vaikutus on hienovaraisempi ja se voi olla vaikea erottaa valokuvassa, ja niitä tutkitaan enimmäkseen tilastollisesti – mutta niidenkin avulla voidaan mitata kosmisten kohteiden massoja, niin kuin tämänkin joukon tapauksessa. Tämä kuva on yhdistelmäkuva ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) HAWK-I -havaintolaitteen ja NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopin ACS-kameran (Advanced Camera ...
Lue lisää
potw1747-fi — Viikon kuva
MUSE vakoilee kvasaarin ympärille kertyvää jättiläisrakennelmaa
20. marraskuuta 2017: Tämä Viikon kuva näyttää suuren kaasupilven kaukaisen kvasaarin SDSS J102009.99+104002.7 ympärillä, Paranalin observatoriolla sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) yhteydessä toimivan MUSE-havaintolaitteen (Multi Unit Spectroscopic Explorer) kuvaamana. Kvasaarit ovat aktiivisten galaksien kirkkaita keskuksia, jotka pysyvät aktiivisina niiden keskellä sijaitsevaan supermassiiviseen mustaan aukkoon putoavan materiaalin ansiosta. Tämän kvasaarin ja sitä ympäröivän pilven punasiirtymä on yli 3, mikä tarkoittaa sitä, että me näemme ne sellaisina kuin ne olivat vain noin 2 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tähtitieteilijät tuntevat kvasaaria ympäröivän kaasupilven (tai sumun) nimellä ELAN (Enormous Lyman-Alpha Nebula; käänt. huom.: Valtava Lyman-alfa -sumu). Tämän tyyppiset sumut ovat nuoressa maailmankaikkeudessa syntyneitä massiivisia kaasurakenteita, ja ne voivat auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään, miten pyörimismäärä – joka selittää nuorempien galaksien havaitun pyörimisen - syntyi maailmankaikkeudessa. Vallankumouksellisen MUSE-havaintolaitteen ansiosta näitä harvinaisia jättiläissumuja on nyt mahdollista havaita paljon yksityiskohtaisemmin kuin koskaan ennen. Juuri tämän ELAN:in halkaisija on noin miljoona valovuotta, ja MUSE:n spektrikuvauskyky on mahdollistanut sen, että tähtitieteilijät ovat mitanneet ...
Lue lisää
potw1740-fi — Viikon kuva
VLTI havaitsee uudelleen suurinta koskaan löydettyä keltaista hyperjättiläistä
2. lokakuuta 2017: Tämä klöntti ei kummoiselta näytä, mutta se esittää huomionarvoista tähteä nimeltä V766 Centauri (lyhennettynä V766 Cen) ja sen läheistä seuralaista. ESO:n VLTI-interferometriä (Very Large Telescope Interferometer) käyttäneet tutkijat luokittelivat sen ja tutkivat sitä ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten, jolloin sen havaittiin olevan keltaiseksi hyperjättiläiseksi kutsuttua massiivisten ja kirkkaiden tähtien tyyppiä, jotka ovat äärimmäisen harvinaisia – ja äärimmäisen suuria! Yli 1400 kertaa Auringon halkaisijan koollaan V766 Cen ei ole pelkästään suurin koskaan löydetty tämän tyyppinen tähti, vaan myös yksi kymmenestä suurimmasta koskaan havaitusta tähdestä. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin ehdottanut, että V766 Cen on todennäköisesti juuri hyperjättiläiseksi tuloa edeltävässä elämänvaiheessa: se on kehittynyt punainen superjättiläinen, joka menettää massaa niin nopeasti, että se muuttuu lopulta lyhyeksi aikaa takaisin lämpimämmäksi keltaiseksi superjättiläiseksi. Oli niin tai näin, tähti on todellinen jättiläinen/kolossi ja valtavan kiinnostava tiedemiehille, jotka haluavat tietää enemmän tästä tähtien poikkeuksellisesta elämänvaiheesta. Tutkijaryhmä on nyt käyttänyt VLTI:tä uudelleen tutkiakseen V766 Cen –tähteä vielä yksityiskohtaisemmin. ...
Lue lisää
potw1737-fi — Viikon kuva
Tee-se-itse tiedettä – Piileskeleekö Proxima c tässä kuvassa?
11. syyskuuta 2017: Tämä epätavallinen Viikon kuva esittelee ESO:n eksoplaneettametsästäjän, HARPS:in (High Accuracy Radial velocity Planet Searcher) viimeisintä havaintoaineistoa, joka kerättiin käynnissä olevan Red Dots –kampanjan aikana; se etsii maankaltaisia planeettoja kolmen meitä lähinnä olevan punaisen kääpiötähden, Proxima Centaurin, Barnardin tähden ja Ross 154:n ympäriltä. Kampanja alkoi aikaisemmin vuoden 2017 aikana ja perustuu vuoden 2016 havaintoon lähintä tähtinaapuriamme, Proxima Kentauria kiertävästä Proxima b:stä. Red Dots on suunniteltu ”avoimen muistivihon” tiede-eksperimentiksi, mikä tarkoittaa sitä, että yleisö pääsee käsiksi havaintoaineistoon ja voi jopa osallistua havaintoihin. Näetkö sinä uuden eksoplaneetan näissä Proxima Centaurin havainnoissa? Seuraten huolellisesti tähden liikettä ajan mukana tämän kaltaiset kaaviokuvat voivat paljastaa eksoplaneettojen läsnäolon. Aivan niin kuin tähti vetää sitä kiertäviä planeettoja puoleensa, vetävät planeetat tähteä, mikä johtaa sen huojumiseen ja sen valon aallonpituuden pieneen, mutta havaittavaan siirtymiseen. Analysoimalla ennustettavia ja toistuvia muutoksia tähtitieteilijät voivat päätellä planeetan olemassaolon. Ylävasemmalla oleva kaavio näyttää vuoden 2016 havaintoaineiston, mikä vahvisti Proxima b:n olemassaolon näyttäen, miten planeetta ...
Lue lisää
Lähetä meille kommentteja!
Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi
CDN77:n nopeuttamana
Myyntiehdot